Tässä jaksossa pohditaan ihmisenä olemisen taitoja ja toiveita. Kokonaisuuden aloittaa pohdinta siitä, miten monimuotoista ihmisyys on, ja mitä kaikkea ominaisuuksiin kuuluukaan. Keskustelua ja purkamista aloitetaan yhteisellä pohdinnalla.

Keskustelu- ja pohdintatunti

Millainen ihminen haluaisin olla?

Jokaisella meistä on jonkinlainen ajatus ja mielipide siitä, millainen on hyvä ihminen. Jotkut ihmisen ominaisuudet ovat mielestämme hyviä ja arvokkaita. Moniin ominaisuuksiin voi myös vaikuttaa omilla valinnoillaan ja toiveillaan.

Ihmisten tiedot ja taidot ovat melko samanlaisia syntymän hetkellä. Kasvaessaan lapset oppivat erilaisia asioita. Uusia asioita sekä tekemisen ja olemisen tapoja opitaan ympäristöstä ja vanhemmilta.

Eri puolella maailmaa opitaan erilaisia kieliä ja erilaisia tapoja, kiinnostutaan erilaisista asioista ja opitaan monenlaisia erilaisia taitoja. Se mitä pidetään hyvänä ihmisenä olemisena, saattaa olla erilaista eri kulttuureissa ja eri ympäristöissä. Omien toiveiden lisäksi muiden ihmisten toiveet vaikuttavat siihen mitä pidetään hyvänä ja toivottavana. Muiden huomioonottaminen ja huomioiminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvin elämä sujuu. Se vaikuttaa myös siihen miten muut suhtautuvat tekemisiisi ja olemiseesti, ja kuinka hyväksytty olet. Jokainen meistä haluaa olla mielummin ihmisenä pidetty ja arvostettu, ja tulla toimeen muiden kanssa.

Jokainen on hyvä jossain, kukaan ei kaikessa. Ihmisten erilaiset taidot ja kyvyt täydentävät toisiaan. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, ja jokainen voi auttaa muita jossakin. Tietojen ja taitojen lisäksi ihmisillä on persoonallisia ominaisuuksia. Joku on seurallinen, joku ujo, joku äänekäs ja joku hiljainen, joku nopea toimissaan ja toinen taas rauhallisen verkkainen käänteissään. Erilaisuus on rikkautta, ja joissain tilanteissa ja tehtävissä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia. Kaikkia tarvitaan. Ominaisuuksia voi myös oppia ja hankkia harjoittelemalla. Se millaiseksi tulet, riippuu paljon siitä minkälainen haluat olla. Joitakin ihmisenä olemisen taitoja tavoitellaan ja pidetään erityisessä arvossa. Kukapa ei haluaisi olla rohkea, oikeudenmukainen, ystävällinen ja rehellinen? Entäpä taitava, nopea, voimakas ja sankarillinen? Minkälaisia ihmisiä pidämme ihanteellisina? Keitä haluamme jäljitellä?

Tuntiesimerkki 1.

Tehdään luokassa tutkimusta oppilaiden kiinnostusten kohteista ja harrastuksista. Oppilaiden omiin vihkoihin voidaan tehdä ympyrä, jossa neljä lohkoa ja omakuva keskellä. Lohkoihin seuraava otsikointi: a) asioita joissa olen hyvä b) asioita jotka kiinnostavat c) asioita joita haluaisin oppia d) asioita joita minun pitäisi harjoitella enemmän.

Opettaja voi tehdä taululle ison kuvan, johon kootaan joko oppilaiden ajatuksia, tai vaikkapa opettajan omia näkökulmia tai kuvitteellisen Kalle Keskiverron tarinaa. Tapa riippuu ryhmästä ja tuttuudesta.

Kuvaa purettaessa on hyvä pohtia kutakin ominaisuutta siltä kannalta, voiko siihen vaikuttaa halutessaan helposti vai vaikeasti, tai onko olemassa myös ominaisuuksia, joissa oma päätös määrää millainen ihminen on.

Tuntiesimerkki 2.

Pohditaan ihmisten erilaisuutta ulospäin hankalammin näkyvissä asioissa. Ominaisuuksista pohditaan myös niiden muokattavuuden tarpeellisuutta. Voiko ja pitääkö ujon muuttua rohkeaksi, hitaan nopeaksi, seurallisen itsekseen viihtyväksi, pitääkö kaikkien olla ystävällisiä? Onko olemassa huonoja ihmisenä olemisen muotoja?

Tehdään "pitkää listaa" siitä, millä erilaisilla tavoilla ja adjektiiveilla ihmisiä voikaan kuvata? Keskustellaan ja yritetään jakaa ominaisuuksia eri ryhmiin. Mitkä ovat tapoja, mitkä lahjakkuuksia, mitkä opittuja ominaisuuksia? Voiko taiteellisuutta harjoitella? Entä nokkeluutta? Taululle tehtävästä listasta voidaan myös valita tärkeämpinä ja toivottavina pidettäviä ominaisuuksia, ja pohtia niiden avulla kysymystä "millainen olen ja millaiseksi haluaisin tulla?"

Loppukoonnin ja arvioinnin hetkellä

Olennaisia asioita koko asian käsittelyssä ovat seuraanlaisia:

1. Ihmiset ovat erilaisia myös tiedoiltaan, taidoiltaan ja ominaisuuksiltaan.
2. Tietojen ja taitojen oppimiseen vaikuttavat ympäristön ja kasvamisen lisäksi motivaatio ja kiinnostuksen kohteet, oma toiminta ja valinnat.
3. Ihmisten ominaisuuksia voidaan ajatella myös hyveinä, toivottavina ja ei-toivottavina ominaisuuksina joita voi halutessaan muokata.
4. Osa ominaisuuksista taas on kiinteä osa kunkin ihmisen persoonallisuutta, minuutta ja ainutlaatuisuutta. Kaikki eivät voi olla samanlaisia, eikä pidä ollakaan.
5. Ihmisen täytyy hyväksyä itsessään joitakin asioita tai piirteitä sellaisina kuin ne ovat. Aitous on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin ihannekuoren rakentaminen. Aidolle pohjalle jokainen voi haluta ja vaikuttaa ihmisyyteensä, ja muuttua sellaiseen suuntaan kuin haluaa.

Syventävänä tai pohjustavana pohdintaa hyveistä

Ajatus hyvästä ihmisestä ja pyrkimys tavoiteltavien ominaisuuksien määrittämiseen on lähellä hyve-etiikkaa. Keskustelu hyveistä voi olla oppituntien aiheita syventävää ja ajatuksia herättävää. Pienten oppilaiden kanssa ei kovin teoreettista lähtökohtaa kannattane ottaa, mutta hyvän ihmisen ja hyvien ominaisuuksien pohdinta on koontina hyvin pieniä oppilaita motivoivaa. Ominaisuuksia on hyvä käsiteä myös kalssisen kohtuullisuuden hyveen kautta, miettien sitä, onko olemassa liian paljon rohkeutta tai rehellisyyttä. Usein oppitunneilla on päädytty siihen, että kohtuullisuus lienee kaikkein oleellisin hyvän ihmisen hyvistä ominaisuuksista.

klikkaa tästä linkkiin hyveistä

syventävää taustatietoa opettajan tueksi tai soveltuvin osin oppilaiden kanssa käytettäväksi