 |
Aiheen käsittely on jaettu tuntikokonaisuuksiksi, mutta niiden kestoa on vaikea arvioida tarkkaan. (Ovat siis noin oppitunnin mittaisia.)
Tavoitteena on saada oppilas pohdiskelemaan sitä, mitä onni ja onnellisuus tarkoittavat sekä miten ne ilmenevät hänen omassa elämässään.
Taustaksi opettajalle esim. artikkeli ”Onnellisuuden historia” ( http://wwwedu.oulu.fi/sampo/01-02/appro/mene/tuotos.html ), jossa eri aikakausien (antiikin ajoista lähtien) edustajat pohtivat ihmisen onnellisuutta, mikä tekee ihmisestä onnellisen. Esimerkkinä muutamia poimintoja:
Sokrateen mukaan paheellinen elämä vahingoittaa ihmisen sielua, mutta filosofinen keskustelu voi auttaa löytämään oikean elämäntavan ja sitä kautta onnellisuuden.
Platonin mukaan onnellinen ihminen on se, joka on luonteeltaan oikeamielinen, rohkea ja järkevä.
Aristoteles tuli pohdinnoissaan siihen lopputulokseen, että onnellisuus on ihmiselämän suurin päämäärä eikä se ole väline jonkin muun päämäärän saavuttamiseen. Varallisuus ja valta eivät ole onnen edellytyksiä. Onnellisuus on tahdon asia ja vain viisas ihminen voi olla onnellinen. Onnellisuus on hyvien tekojen tulos.
Epikurolaisuuden mukaan onnellisuus on mielihyvän tunne, jota vähentävät tuska ja vaikeudet. Epikurolaiset Moraalin tehtävä on oikean ja väärän mielihyvän erottaminen.
Spinoza ajatteli onnellisuuden olevan ihmisen toiminnan päämäärä. Onnellisuus on mielihyvää ja mielipaha sen puutetta. Hyveen perustuksena on pyrkimys oman olemisen säilyttämiseen ja onnellisuus on sen seurausta. Järkevä käyttäytyminen on hyveellistä toimintaa ja järki on ainoa hyve.
1. oppitunti:
Mitä onni on? Milloin ihminen on onnellinen?
Tuotetaan mahdollisimman paljon ajatuksia paperille siten, että oppilaat on jaettu kahteen (tai useampaan, jos oppilaita on paljon) n. 4-5 oppilaan ryhmään. Toisella ryhmällä on tehtävänä tuottaa ajatuksia ensimmäisestä kysymyksestä ja toisella toisesta. Jos on vain muutaman oppilaan et –ryhmä, riittää jompikumpi kysymys. Jokaisella on paperi edessään ja kun kaikki ovat saaneet ainakin yhden ajatuksen paperille, se siirtyy vieressä olevalle (paperit kiertävät aina samaan suuntaan.) Jokainen jatkaa ajatustensa kirjaamista vieruskaverilta saamaansa paperiin. (Voi kommentoida edellistä ajatusta tai kirjoittaa mitä muuten vaan asiasta tulee mieleen.) Tätä jatketaan, kunnes opettaja keskeyttää tai ajatukset loppuvat.
Ryhmien tuotokset kootaan miellekartaksi esim. kalvolle, taululle tai fläppitaululle ja vihkoon. Samalla saadaan aikaan mielenkiintoista keskustelua oppilaiden aikaansaannoksista.
2. oppitunti
Filosofista pohdintaa
5 –luokkalaisille ei välttämättä tarvitse pitää mitään oppituntia filosofeista, mutta mainita voi, että he olivat aikansa suuria, merkittäviä ajattelijoita, joiden ajatukset elävät ja ovat tärkeitä edelleen. Opettajan kuitenkin kannattaa perehtyä ko. filosofien ajatuksiin onnellisuudesta. Käsitteitä, esim. paheellinen pitää selventää yhdessä keskustelemalla.
Vahingoittaako paheellinen elämä ihmistä niin, että hän ei voi olla onnellinen? Mitä paheellinen elämä on? (Sokrates)
Jos onnellinen ihminen on luonteeltaan oikeamielinen, rohkea ja järkevä, niin mitä se tarkoittaa? (Platon)
Onko onnellisuus ihmiselämän suurin päämäärä? (Aristoteles)
Oikea ja väärä mielihyvä, mitä ne ovat? (Epikuros)
Millaista on onneen johtava järkevä käyttäytyminen? (Spinoza)
Em. kysymyksiä pohditaan parin kanssa. Oppilaiden pitää keksiä jokin esimerkki kustakin kohdasta. Pienessä ryhmässä voi ottaa yhden kysymyksen kerrallaan koko ryhmän työstettäväksi. Lopuksi kootaan tuotokset esim. isolle paperille seinälle.
3. oppitunti:
Todennäköisesti tässä vaiheessa aihe on rönsyillyt ja etsinyt sivupolkuja. Ehkä on myös pysähdytty johonkin kohtaan, koska se on vaatinut syventämistä tai tuntunut mielenkiintoiselta. Näin et-tunneilla usein käy. Jossakin vaiheessa pohdiskelut kuitenkin keskittyvät oppilaiden oman onnellisuuden, onnen tai onnettomuuden pohdintoihin.
Palataan ensimmäisen oppitunnin ryhmätöihin ja jokainen miettii omalta kannaltaan samaa kysymystä (Mitä onni on minun elämässäni, miten se ilmenee, milloin olen onnellinen). Oppilaat kirjaavat vihkoon (tai paperille) omia mietteitään em. kysymyksistä. Tarkoituksena on, että oppilas syventyy pohtimaan asiaa omalta kannaltaan.. Tuotoksista keskustellaan vapaamuotoisesti. Sen jälkeen tehdään ”galleriakävely”. Luokan seinille on kiinnitetty papereita, joissa on esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:
Voiko lyhyen onnen tavoittelu johtaa pitkällä tähtäimellä onnettomaan elämään (esim. huumeiden käyttö)?
Tekeekö raha onnelliseksi ja miksi?
Voiko ihminen valinnoillaan vaikuttaa onnellisuuteen?
Voiko etukäteen tietää, mitkä valinnat elämässä johtavat onneen?
Onko onni tässä ja nyt vai tuleeko se vasta joskus?
Voiko olla onnellinen, jos muut ihmiset ympärillä ovat onnettomia?
Voiko hyviä tekoja tekemällä tulla onnelliseksi?
Ovatko kiltit ihmiset onnellisia?
Pelkät kyllä- tai ei-vastaukset eivät riitä. Tarvittaessa pitää mainita esimerkkejä ja /tai perusteluja. Koska kysymykset saattavat olla aika vaikeita, voidaan sopia, että pitää vastata ainakin esim. 4 kysymykseen.
4. Oppitunti
Jakson viimeisellä tunnilla kootaan galleriakävelyn anti. Keskustellaan yhdessä vielä jokaisesta kysymyksestä. Arvioidaan:
Mihin kysymyksiin oli helppo vastata? Mihin ei? Miksi?
Lopuksi palautetaan mieliin vielä koko jakson aikana käsitellyt asiat ja tehdään jaksosta arviointi:
plussat ja miinukset
Mitä jäi parhaiten mieleen?
Mikä ajattelutti eniten?
Mikä oli mielenkiintoista? Mikä ei?
Mitä uutta opit? Opitko jotain itsestäsi?
Mitä tällä hetkellä ajattelet onnesta?
|
